”Onneksi ohjausryhmä perustettiin ja on olemassa” : etnografinen tutkimus moniammatillisesta ohjausryhmästä Via Vis –Väkivaltatyön hankkeessa

Tutkimus tarjoaa katsauksen ohjausryhmätyöskentelyyn, joka on moniammatillinen yhteistyömuoto. Perehdyn kuvaamaan ohjausryhmätoiminnan alkuvaihetta, merkitystä ja erityispiirteitä. Tutkimuskohteeseen perehtyessä havaitsin, että se oli uusi toimintatapa organisaatioiden toimintakäytännöissä ja suhteellisen tutkimaton ilmiö. Siten ohjausryhmästä ei ollut muodostunut tieteellistä eikä käytännön kautta muodostunutta tietoa. Sain ainutlaatuisen tilaisuuden olla luomassa uutta tietoa. Ajankohta oli sopiva ilmiötä käsittelevän tutkimuksen toteuttamiselle, koska Via Vis –väkivaltatyön hanke oli aloittamassa toimintaansa Oulun alueella ja siihen perustettiin ohjausryhmä. Tutkittavan kohteen toimintakontekstina oli Via Vis –Väkivaltatyön hanke, joka on toiminut viisi vuotta määräaikaisella rahoituksella vuodesta 2012 lähtien. Hanke sai pysyvän rahoituksen vuonna 2017. Hanke tuottaa palveluita henkilöille, jotka käyttävät tai ovat käyttäneet väkivaltaa kodin ulkopuolella. Kohderyhmänä ovat myös potentiaaliset koulu- ja joukkosurmaajat. Samankaltaista toimintaa ei ole aikaisemmin ollut Pohjois-Suomessa lukuun ottamatta hanketta edeltävää pilottihanketta, jonka vuoksi se loi uutta palvelukonseptia. Ohjausryhmän tehtäväksi määriteltiin väkivaltatiedon tuottaminen, hanketoiminnan tukeminen ja alueellisen väkivaltaverkoston muodostaminen. Ohjausryhmä muodostui moniammatillisesti, koska siinä oli eri alojen asiantuntijoita. Toiminta toteutui ohjausryhmätapaamisina 2,5 vuoden ajan. Tutkimukseni oli etnografinen, koska se sopi hyvin tuntemattoman sosiaalisen ilmiön tutkimiseen. Siinä huomioidaan monien menetelmien käyttömahdollisuus, mikä korostaa prosessin pitkäkestoisuutta. Tutkimusaineistoni muodostui jäsenten haastatteluista, tutkijan havainnoinneista sekä asiakirjoista. Havainnoin ohjausryhmää sen omassa toimintakontekstissaan, joten se vaati ryhmätapaamiseen osallistumista ja tapaamisista kuvatun videotaltioinnin katsomista. Haastattelin ohjausryhmän jäseniä ja toin esille heidän kokemuksia ohjausryhmätyöskentelystä. Sain aineistoksi hankkeen asiakirjoja muun muassa hankesuunnitelman ja ohjausryhmän tapaamisten pöytäkirjat. Tulkitsin ilmiötä sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, jossa todellisuus ymmärretään muodostuvan sosiaalisesti ihmisten vuorovaikutuksessa. Sosiaalisessa tilanteessa luodaan ymmärrystä ympärillä olevasta maailmasta ja siinä olevista ilmiöistä. Tutkimuksessa ohjausryhmän jäsenet loivat merkityksiä ohjausryhmäilmiöstä. Tutkimus antaa lukijoille kuvauksen, minkälainen yhteistyömuoto ohjausryhmä on. Ohjausryhmäprosessiin kuuluu neljä vaihetta, jotka ovat suunnittelu, kokoonpanon muodostaminen, toiminta ja arviointi. Tämä tutkimus kohdentui tarkastelemaan enimmäkseen ohjausryhmän suunnitteluvaihetta, joka antaa perustan koko toiminnalle ja sen menestykselle. Suunnitteluvaiheessa arvioidaan ohjausryhmän merkitystä ja sen välttämättömyyttä. Silloin määritellään toiminnan sisältöä, peruslinjauksia ja tavoitteita. Tutkimus antaa vastauksia siihen, mitä olisi hyvä huomioida kokoonpanossa ja sen perustamisessa. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata organisaation toimintaa. Tutkimustulosten mukaan ohjaus näyttäytyy moniulotteisena. Se on tuen antamista, strategista ohjausta, ongelmanratkaisua, varmuuden lisäämistä, uskottavuuden luomista, toiminnan arviointia sekä tiedon välittämistä ja sen tuottamista, ja. Tutkimuksessa paneudun syvällisemmin edellä mainittuihin ohjauksen muotoihin. Tutkimustuloksista hyötyvät eniten henkilöt, jotka perustamassa moniammatillista ohjausryhmäkokoonpanoa. Tutkimus antaa kehittämisideoita ryhmäntoiminnan suunnitteluun ja sen toteutukseen